“Hienonen on julkaissut bloginsa Finnairin henkilökunnalle tarkoitetussa intrassa.”
Näin uutisoi MTV3.fi maanantaina 31.8. ja nyt on kielipoliisin vuoro älähtää. Toimittaja, kirjoittamisen ammattilainen, siis väittää Hienosen on julkaisseen blogin henkilökunnalle suunnatussa “intrassa”, eli sisäverkossa. Yhteisöllinen tietosanakirja Wikipedia määrittelee blogi-käsitteen näin:
“Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta.”
Hienonen ei julkaissut blogia, vaan blogikirjoituksen. Se tarkoittaa yhtä blogissa julkaistua kirjoitusta. Blogi itsessään on julkaistu jo kauan sitten. Olen sitä itsekin lukenut ollessani kyseisessä konsernissa töissä. Vähän saman tapaan kyseisen MTV3.fi-palvelussa julkaistun artikkelin kirjoittaja ei julkaissut kokonaista sanomalehteä tai verkkopalvelua, vaan uutisen. Yhden sellaisen. Blogi ja blogikirjoitus ei ole sama.
Vaikka ero tuntuu yhdentekevältä, niin mielestäni se ei ole. Valitessaan blogin viestinnän välineeksi yrityksen on hyvä ymmärtää “blogaamisen” jatkuva luonne. Blogikirjoitus kerran kolmessa kuukaudessa harvoin riittää. Tällainen kuva kuitenkin välittyy toimittajan virheellisestä ilmaisusta. “Julkaisin blogin ja huomenna julkaisen uuden.” Itkettää. Yritysbloggaajan ohjenuoraksi sopii esimerkiksi PriceWaterhouseCoopersin artikkeli Best practices for corporate blogs.
Kerro kommenteissa oma kotimainen suosikki yritysblogien kategoriassa. Kävin läpi listan itse seuraamistani kotimaisista blogeista, ja poistettuani sieltä kaltaisteni “internet-konsulttien” ja muiden mainosmiesten blogit niin jäljelle ei jäänyt yhtäkään. Onhan oltava edes yksi hyvä esimerkki kotimaasta?
Viime vuoden Grand Onessa kyseinen viraalivideo sai kuitenkin kunniamaininnan ja tuloksetkin olivat yllättävän hyvät. “Sivuston kävijätavoite (10 000) saavutettiin viidessä päivässä ja mikä yllättävintä: tulokset saavutettiin puhtaasti viraalisovelluksella.” (Lähde: Grand One). Liekö tämä ollut uutuuden karheaa suomalaisille webin käyttäjille 2008.
Viraalivideossa on luonnollisesti tärkeää saada videon näkijä jakamaan se eteenpäin. Mielestäni tässä tärkeintä on tehdä videosta yllättävä ja jollakin tavalla henkilökohtainen (lähettäjälle tai sen vastaanottojalle). Heinekenille tehdyt viraalivideot ja saitti ovat esimerkki nokkelan hauskoista videoista:
Alkoholijuoma Pisang Ambonille tehdyssä viraalikampanjassa lähestytään asiaa myös omaperäisellä tavalla. Käyttäjien itse luoma sisältö tai tässä tapauksessa itse luomat videot toimivat viraalivideoina.
Nielsenin globaalista markkinointitutkimuksesta (2007-2009) ilmenee kuluttajalta toisille leviävien suositusten olevan luotettavin mainosmuoto. Suomessa tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 50 % vastaajista luottaa internetissä kuluttajien levittämiin mielipiteisiin. Samassa tutkimuksessa mielenkiintoista on myös se, että Suomessa Argentiinan ohella luotetaan vähiten internetissä leviäviin kuluttajien mielipiteisiin. Nyt Suomen ja Argentiinan välillä on muutakin yhteistä kuin Tango:)
“Millaiselle risteilylle Sinä haluaisit?” kysyy Silja Line ja hakee tuhatta tuotekehittäjää kokosivun ilmoituksessaan. Se on hyvä esimerkki asiakkaiden osallistamisen konseptista.
Vaara on, että tällaiset asiakkaiden osallistamiset jäävät enemmän markkinointitempauksiksi, kuin perustavaalaatua olevaksi busineksen kehittämisen tavaksi.
Yritykset voi asiakasvuorovaikutuksensa suhteen jakaa viiteen portaaseen, joissa vuorovaikutuksen merkitys busineksen kehittämisen moottorina kasvaa:
Omilla ehdoilla asiakkaiden reaktioita tutkien (asiakastutkimukset)
Kuunnellen asiakkaiden toiveita (asiakaspaneelit)
Yhdessä tehden (ideointifoorumit)
Yhdessä uudistuen (open innovation ohjelmat)
Melko monet yrityksistä ovat tasolla 2. Siljalla on hyvä mahdollisuus nousta jopa 4-5 tasoille, jos rohkeutta uudistumiseen on. Usein haasteena on, että asiakkaiden kanssa ei uskallauduta vuorovaikutukseen, vaan ideointifoorumienkin avulla yritetään edelleen vain yksipuolisesti tutkia asiakkaita. Vuorovaikutus edellyttääkin eräänlaista “yrityksen itsetuntoa”. Nyt se mitataan Siljan osalta. Numeroiden valossa pakko uudistumiselle ainakin on olemassa.
Bannerimainonnan tehosta ja tehottomuudesta kuulee paljon keskusteluja ja mielipiteitä löytyy laidasta laitaan. Parhaimmillaan display-kampanjat ovat todella kustannustehokkaita. Tästä esimerkkinä IKEAn kesäkampanja, jossa kerrottiin IKEAsta löytyvän 9000 nähtävyyttä saman katon alta. Kampanja teki Foreca.fi bannereiden ennätyksen klikkimäärän osalta.
IKEAn kampanja Forecassa viikoilla 27, 29 ja 30 on ollut poikkeuksellisen hyvä mainosklikkausten määrän osalta. Jokaisella viikolla mainosta on klikattu noin 20 000 kertaa. Tämä on kirkkaasti suurin määrä, mitä yksikään kampanjamainos on Forecassa saanut koskaan. Tuloksen erinomaisuutta lisää se, että korkea klikkausmäärä on toteutunut jokaisella kampanjaviikolla. Yleensä toistot vähentävät mainosklikkausten määrää jonkin verran. Mielestäni hyvien tulosten taustalla on oikea viesti oikealle yleisölle, hyvä ajankohta sekä kampanjaan sopiva, kiinnostava mainos.
Vaikka suoraa vaikutusta myyntiin kampanjassa ei ole mitattu, voitaneen tuloksia vertailla muihin vastaaviin verkkomarkkinoinnin keinoihin: klikkihinta kampanjassa oli reilusti alle 0,1€/klikki, joka pesee mm. kampanjan Google-mainonnan mennentullen. Lisäksi visuaalinen mainos jää todennäköisesti tekstipohjaista Googlea paremmin päähän vaikka sitä ei klikattaisi laisinkaan.
Kampanja itsessään on asiakkaalta loistavasti oivallettu: IKEA on merkittävä matkailukohde kotimaassa ja kesälomalaisten houkuttelu monessa mediassa tuntuu tuottaneen tulosta. Mainostoimisto Rocky Advertising teki upeaa työtä toteutuksessa, joka huokui nähtävyyshenkisyyttä. Ulkomainokset sekä radiospotti löytyy Rockyn saitilta.
Kampanjan ulkomainonta noteerattiin alalla, ja se kilpailee Outdoor Champion 2009 kisassa.
Maanantai aamu ja ajelu Simonkatua ylöspäin, vilkaisu oikealle, mitä ihmettä: IKEA on tullut Helsingin sydämeen. Ensimmäinen ajatus oli “miten IKEA on tässä!” siitä huolimatta, että tiesin siitä kun olemme saaneet olla mukana järjestämässä tätä tapahtumaa.
Hieno veto, tuoda IKEA ja sen uusi Family -asiakkuusohjelma lähelle asiakkaita. Olla siellä missä ihmiset elävät arkeaan ja päivän päätteksi ovat matkalla kotiin. Teltassa voi ihailla IKEA:n uutta tarjoomaa, liittyä jäseneksi ja olla mukana maailman varmaankin pienimmässä IKEAssa.
Show Room on trendikäs. Se on kestävää kehitystä. Se on telttana uudelleen ja uudelleen käytettävissä. Se on lähellä, lähellä niitäkin, joilla ei ole omaa autoa ajella IKEAn tavarataloon tai, jotka eivät vielä tiedä, että IKEA:an voi ajella “vihreästi” IKEA-bussillakin. Se on piristys kaupunkikuvaan.
Kannattaa piipahtaa Narinkkatorilla viimeistään keskiviikkona. Miehiltä on tullut kiitosta, että IKEA -katselureissusta selviää suhteellisen nopeasti ja hankinnat voi sen jälkeen tehdä suoraviivaisesti netissä tai ajella tavarataloon ostoksille.
IKEAlle pisteet aktiivisuudesta – lama ei lannista sillä IKEA:n sanoma on, että kotona on hyvä olla ja “Parempi arki on jokaisen oikeus”
