Kategorian ‘Ajankohtaista’ arkisto:

Forresterin päivitetty Social Technographics

kuva: Tommi Holmgren

Tutkimusyhtiö Forrester loi pari vuotta sitten “Social Technographics” tikapuut, jotka profiloivat kuluttajia näiden sosiaalisen median tottumusten perusteella. Alkuperäiset kuusi porrasta kuvaavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen asteita aina “Inactive” ryhmästä ja “Creators” luokkaan. Portaat ja niiden tueksi kirjoitettu kirja Groundswell sekä samanniminen verkkopalvelu profilointityökaluineen auttaa yrityksiä miettimään lähestymistään sosiaaliseen mediaan ymmärtämällä paremmin kohderyhmien ja segmenttien eroja.

Nyt Forrester on päivittänyt portaita ja lisännyt sinne uuden segmentin “Conversationalists”. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka päivittävät statuksensa useammin kuin kerran viiikossa Facebookin, Twitterin tai Foursquaren kaltaisilla työkaluilla. Myös profilointityökalun taustalla on uutta tutkimusdataa. Kannattaa käydä tutustumassa. Suomesta ei edelleenkään ole omaa dataa, mutta esimerkiksi Ruotsi on jo mukana.

Jaa kirjanmerkki
VN:F [1.7.7_1013]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
 

Haaga-Helia Ebusiness workshop

kuva: Tommi Holmgren

Olin alustamassa tänään Haaga-Helian ebusiness ja asiakkuusmarkkinointi -aiheista workshoppia, jonka teemana oli ravintolabisneksen mahdollisuudet netissä. Slidet löytyvät Slidesharesta, joskin kuvista ei välttämättä saa paljoa irti ilman sanallista esitystä… :)

Jaa kirjanmerkki
VN:F [1.7.7_1013]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
 

Yhteisöt ja vuorovaikutuksen kolme voimaa

kuva: Eeva-Liisa Ylälahti

Yritysten vakuuttavat olevansa asiakaslähtöisiä, mutta ovatko ne aidosti kanssakäymisessä edes niille läheisimpien yhteisöjen kanssa? Väitän, että useimmat eivät ole. Tätä käsitystä vahvistaa Kauppalehdessä pari viikkoa sitten siteerattu uberceo.com nettisivuston selvitys, jonka mukaan Fortune -lehden top 100-listalle yltäneet huippujohtajat hylkivät sosiaalista mediaa, vain kahdella oli Twitter-tili, kukaan ei kirjoittanut blogia ja Lindedissäkin oli vain 13 johtajaa.

Nyt suomalainen johto töihin. Tekemisen voisi aloittaa siitä, että rakennetaan vuoropuhelu omien olemassa olevien yhteisöjen kanssa olivat ne sitten asiakkaita, potentiaaleja, partnereita tai muita ydinkohderyhmiä. Miksi? Siksi, että yrityksen lähellä olevissa yhteisöissä piilee valtavasti hyödyntämättömiä voimavaroja.

Yritykset rakentavat nyt kiireellä verkkostrategioita ja sosiaalisen median strategioita. Kannattaa aloittaa vuorovaikutuksella  läheisimpiin yhteisöihin. Se antaa rakennusaineksia strategiseen työhön ja rakentaa kivijalkaa sosiaalisen median haltuunottoon.

Käytän esimerkkinä vuorovaikutuksesta kolmea ihan ilmiselvää yhteisövoimaa, jotka yritysten kannattaa valjastaa käyttöönsä: kohdistusvoima, kehitysvoima ja WOM-voima.

Kohdistusvoiman kasvattaminen kohderyhmätuntemusta lisäämällä

Yhteisöjen kautta yritys oppii yhä paremmin tunnistamaan ja tuntemaan kohderyhmänsä olivat ne sitten asiakkaita tai muita kohderyhmiä. Kun yritys luo dialogin vaikkapa asiakasrekisterissään oleviin asiakkaisiin, kysyy heiltä asioita ja antaa vastauksia avaa kanavat ja antaa kohderyhmien kertoa omista tarpeistaan ja toiveistaan, yritys oppii kohderyhmistään koko ajan lisää. Olemassa olevia yhteisöjä on aina käytetty asiakassegmentointiin ja niin kannattaa tehdä edelleen. Facebookin fanitusryhmiä taas voi kannustaa tekemään erilaisia asioita ja sitä kautta innostaa kertomaan itsestään, unelmistaan ja elämäntavoistaan sekä arvoistaan, aivan uudella tavalla. Yhteisöt ovat uusi arvokas tutkimusalusta rikastaa näkemystä kohderyhmistä ja tunnistaa vaikkapa erot millaisia ovat “mainstream” asiakkaat ja miten tosifanit ja brändin äänitorvet eroavat toisistaan. Näin sekä tuotekehitys, että markkinointikommunikaatio saavat arvokasta sytykettä kohderyhmän innostuksen sytyttämiseen.

Kehitysvoima syntyy kun antaa asiakkaan äänen kuulua

Asiakkaiden osallistaminen yritysten tuotekehitykseen on alkanut viime vuosina ottaa tulta Suomessakin. Itse olen käyttänyt eniten maailmanluokan esimerkkinä Procter & Gamblen perheenemäntien markkinointiarmeijaa vocalpoint.comia, jossa on 600 000 perheenemäntää aktiivisesti kommentoimassa, testaamassa ja kehittämässä yrityksen tuotteita. P&G itse sanoo, että heidän asiakkaansa ovat lisänneet dramaattisesti yrityksen innovaatioiden määrää ja laatua sekä sitouttaneet asiakkaita. Suomessa HOK-Elanto ravintolat, Silja Line, Tjäreborg, Lähikauppa ja monet muut yritykset ovat pystyttäneet asiakaspaneeleja ja asiakasraateja ja hyödyntävät aktiivisesti asiakkaidensa innovointivoimaa.

Asiakkaiden valjastaminen kehitysvoimaksi on tätä päivää. Sen suurin haaste on osata rakentaa yritysten sisäinen prosessi hyödyntämään saatua palautetta ja muuttamaan asiakkaiden toiveet todeksi ja lisäksi vielä antamaan asiakkaille kiitokset ja palaute tehdystä työstä.

WOM -voima on ansaittua mediaa

Yritysten innostaessa yhteisöjä, antamalla mahdollisuuden äänensä kuulumiseen, ne saavat parhaan mahdollisen palkkion: asiakkaat alkavat suositella yritystä ja sen brändejä. WOM -voima eli suositusvoima on tutkitusti parhaita markkinointikeinoja, muodikkaasti sanottuna ansaittua mediaa. Sitä kannattaa hyödyntää ja sitä kannattaa tutkia, jotta siitä oppii lisää. Esimerkiksi jokaiseen bränditutkimukseen ja/tai brand trackingiin kannattaa lisätä kysymys “suosittelisitko tätä brändiä ystävällesi”, “suosittelisitko tätä brändiä työtoverillesi ja/tai esimiehellesi”. Yksistään WOM -voiman aktivoiminen yrityksen käyttöön pitäisi riittää perusteeksi rakentaa elävä kontakti omiin asiakkaisiin ja erityisesti niihin, jotka ovat kaikkein sitoutuneimpia ja vievät eteenpäin brändin ilosanomaa.

Jaa kirjanmerkki
VN:F [1.7.7_1013]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
 

Facebook ja kadotettu luovuus

kuva: Tommi Holmgren

Facebookissa käy päivittäin 1,2 miljoonaa suomalaista.* Siis eri ihmistä. Se on aika paljon päivässä, koska Suomen suurimmista saiteista esimerkiksi Suomi24 ja MSN tavoittaa vastaavan määrän naamoja viikossa.** 1,6 miljoonaa suomalaista käy Facebookissa vähintään kerran kuukaudessa.

Numeroiden valossa on siis varsin luonnollista, että Facebookista puhutaan paljon, ja yrityksillä on suuri hinku olla mukana. Olen kuitenkin huolissani kahdesta asiasta.

1) Kampanjat, jotka toistavat itseään
Suomessa tuntuu olevan valloillaan ajatus, että Facebookin tavoite on saada faneja sivuille keinolla millä hyvänsä. Todella monet “menestyksekkäät” ja palvotut kampanjat ovat perustuneet Facebookin sääntöjen vastaiselle fanien kalastelulle pelkkien palkintojen kautta.

Fanien haalimisen sijaan olisi hedelmällisempää miettiä, miten asiakasta palvellaan verkossa (ja myös Facebookissa) sekä mitä asiakkaista voidaan oppia ja miten tätä uutta ymmärrystä voidaan hyödyntää yrityksessä. Jos yrityksellä on jotain olennaista kerrottavaa, niin kyllä ne tärkeät fanit sieltä tulevat.

Vielä muistutukseksi:
Facebook Promotions Guidelines: http://www.facebook.com/promotions_guidelines.php
Facebook Advertising Guidelines: http://www.facebook.com/ad_guidelines.php

2) Sosiaalisen median ulkoistaminen
Katselen järkyttyneenä suuntausta, jossa yritys ulkoistaa sosiaalisen median aktiviteettinsa “sosiaalisen median toimistolle”. Ensinnäkään aktiviteetit eivät pitäisi olla yhden miehen show edes yrityksen sisällä, vaan koko organisaation läpileikkaava kontakti aitoon asiakkaaseen.

Tottakai asiantuntijoiden palveluita ja apua voi käyttää, mutta vastuu toiminnasta pitäisi pitää yrityksen sisällä. Siitähän sosiaalisessa mediassa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse: asiakkaan ja yrityksen aidosta dialogista. Sitä tuskin voi toteuttaa olematta itse mukana kyseisessä dialogissa.

Jyri Engeström sanoi viime perjantain (05/10) Markkinointi ja Mainonta -lehdessä mielestäni erittäin osuvasti (sori pitkästä lainauksesta, se on vaan niin hyvä):

“Sanon yhden viestin suomalaisten yritysten markkinoinnista vastaaville ihmisille: herranjumala, ajatelkaa! Sosiaalinen media on julkista ja nopeaa keskustelua asioista, reaaliaikainen yleisönosasto, jossa yrityksen pitää olla läsnä. Sä palvelet siellä asiakkaitasi, se on ainoa tavoite.”

* Lähde: Facebook Nordics 18.3.2010
** Lähde: TNS Metrix vk 10/2010

Jaa kirjanmerkki
VN:F [1.7.7_1013]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
 

Sanomalehden sähköinen tulevaisuus

kuva: Tommi Holmgren

Hesari on avannut tänään HS Next blogin, joka keskittyy median sähköisen kehityksen ruotimiseen ja tulevaisuuden Hesarin määrittelyyn yhdessä lukijoiden kanssa.

Blogin avaukseksi HS on tehnyt videon (alla), jossa esitellään nykyistä sähköistä kenttää sekä ehkä mielenkiintoisimpana kokonaisuutena näytetään Linja Designin näkemys tulevaisuuden sähköisestä lehdestä.

Tulevaisuuden sähköisessä lehdessä mielestäni eniten esillä oli se, että sisältö päivittyy nykyistä HS.fi palvelua huomattavasti vauhdikkaammin, eikä ainoastaan uusien artikkelien osalta. Olemassa olevia artikkeleita täydennetään tekstin lisäksi myös videoina ja kuvina. Linja Designin näkemyksessä tähän yhdistyi vielä hyvin Applen Cover Flow -henkinen tapa selata sisältöjä. Joku voisi kutsua sitä jopa suoraksi kopioksi…

Linja on ottanut suunnittelun lähtökohdaksi kolme havaintoa sanomalehden lukemisesta:

  • Sanomalehti on kokonaisena julkaistava uutispaketti
  • Sanomalehtimäiset taitetut näkymät, joissa on useita artikkeleita
  • Palsta on sanomalehden ydinelementti

Lopputulos ei mielestäni ole paljon nykyistä digitaalista näköislehteä kummempi (paitsi että siihen on lisätty artikkelin jakomahdollisuudet) ja vähän silmänruokaa, joka sekin on kopioitu muualta. Pieleen mennään mielestäni siinä, että suunnittelun lähtökohta on niin vahva luottamus nykyisen lehden formaattiin.

En usko, että nettinatiivien sukupolvella (eli tulevaisuuden lukijoilla) on tällaista rajoitetta ajatuksissaan. Lähtökohdaksi olisi pitänyt sen sijaan ottaa tällaisille kohderyhmille tutummat tavat lukea ja vuorovaikuttaa. Tällaisia on esimerkiksi sähköposti, RSS-syötteet sekä Facebook-henkiset minifeedit, blogit ja niin edelleen. Tälle porukalle paperilehden käyttökokemuksen pieni päivitys sähköiseen maailmaan tuntuu lähinnä naurettavalta.

Arvostan Hesarin asennetta ja halua kehittää lehteä kuluttajien haluamaan suuntaan. Aloituksen perusteella tekijät ovat liian jumissa omassa lehti-maailmassaan keksiäkseen jotain oikeasti mullistavaa. Toivottavasti tilanne muuttuu HS Next -blogin kehittyessä.

Jaa kirjanmerkki
VN:F [1.7.7_1013]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)