Kategorian ‘Näkökulmia’ arkisto:

Facebook ja kadotettu luovuus

kuva: Tommi Holmgren

Facebookissa käy päivittäin 1,2 miljoonaa suomalaista.* Siis eri ihmistä. Se on aika paljon päivässä, koska Suomen suurimmista saiteista esimerkiksi Suomi24 ja MSN tavoittaa vastaavan määrän naamoja viikossa.** 1,6 miljoonaa suomalaista käy Facebookissa vähintään kerran kuukaudessa.

Numeroiden valossa on siis varsin luonnollista, että Facebookista puhutaan paljon, ja yrityksillä on suuri hinku olla mukana. Olen kuitenkin huolissani kahdesta asiasta.

1) Kampanjat, jotka toistavat itseään
Suomessa tuntuu olevan valloillaan ajatus, että Facebookin tavoite on saada faneja sivuille keinolla millä hyvänsä. Todella monet “menestyksekkäät” ja palvotut kampanjat ovat perustuneet Facebookin sääntöjen vastaiselle fanien kalastelulle pelkkien palkintojen kautta.

Fanien haalimisen sijaan olisi hedelmällisempää miettiä, miten asiakasta palvellaan verkossa (ja myös Facebookissa) sekä mitä asiakkaista voidaan oppia ja miten tätä uutta ymmärrystä voidaan hyödyntää yrityksessä. Jos yrityksellä on jotain olennaista kerrottavaa, niin kyllä ne tärkeät fanit sieltä tulevat.

Vielä muistutukseksi:
Facebook Promotions Guidelines: http://www.facebook.com/promotions_guidelines.php
Facebook Advertising Guidelines: http://www.facebook.com/ad_guidelines.php

2) Sosiaalisen median ulkoistaminen
Katselen järkyttyneenä suuntausta, jossa yritys ulkoistaa sosiaalisen median aktiviteettinsa “sosiaalisen median toimistolle”. Ensinnäkään aktiviteetit eivät pitäisi olla yhden miehen show edes yrityksen sisällä, vaan koko organisaation läpileikkaava kontakti aitoon asiakkaaseen.

Tottakai asiantuntijoiden palveluita ja apua voi käyttää, mutta vastuu toiminnasta pitäisi pitää yrityksen sisällä. Siitähän sosiaalisessa mediassa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse: asiakkaan ja yrityksen aidosta dialogista. Sitä tuskin voi toteuttaa olematta itse mukana kyseisessä dialogissa.

Jyri Engeström sanoi viime perjantain (05/10) Markkinointi ja Mainonta -lehdessä mielestäni erittäin osuvasti (sori pitkästä lainauksesta, se on vaan niin hyvä):

“Sanon yhden viestin suomalaisten yritysten markkinoinnista vastaaville ihmisille: herranjumala, ajatelkaa! Sosiaalinen media on julkista ja nopeaa keskustelua asioista, reaaliaikainen yleisönosasto, jossa yrityksen pitää olla läsnä. Sä palvelet siellä asiakkaitasi, se on ainoa tavoite.”

* Lähde: Facebook Nordics 18.3.2010
** Lähde: TNS Metrix vk 10/2010

Jaa kirjanmerkki
VN:F [1.7.7_1013]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
 

Megatrendeistä: Youthquake on alkamassa

kuva: Eeva-Liisa Ylälahti

Manhattanin valtaeliitti valmistautuu Kiinan maailmanherruuteen

Tasan neljä vuotta sitten Spiegel kirjoitti tarinan siitä, miten Manhattanin valtaeliitti valmistautuu Kiinan maailmanherruusasemaan.

Viimeistään vuonna 2040, todennäköisesti paljon aiemmin, Kiina tulee ohittamaan USA:n taloudellisesti ja poliittisesti.

Manhattanilla perustetaan kovaa vauhtia mandariinin kiinankielisiä lastentarhoja ja yksityisten koulujen mandariininkieliluokkia.

Kotiin otetaan kiinalaiset kodin- ja lastenhoitajat ja lapsille opetetaan ennen engalnninkielisiä aakkosia kiinalaiset aakkoset. Näin valtaeliitti varmistaa sen, että myös heidän lapsensa ovat tulevaisuuden valtaeliittiä kun Kiina ottaa maailmanherruuden.

Suomessakin Aasia on jo tullut kotiin, ei vain kylään

Helsingissä avattiin neljännen kerran Kiinalainen Uusi Vuosi -Tiikerin vuosi ja neljä vuotta myöhemmin kuin Manhattanin eliitti on helsinkiläinen eliitti alkanut varmistaa omien jälkeläistensä valta-asemaa. Helsinkiinkin on avattu mandariininkielinen lastentarha. Aasia tulee kotiin: lapset opiskelevat kiinankieltä, adptiolapsista iso osa tulee Aasiasta, keittiö aasialaistuu, matkustaminen Aasiaan lisääntyy ja aasialaiset turistit kansoittavat Euroopan, töitä ja tehtaita siirtyy kiihtyvällä vauhdilla Aasiaan. Maailma aasialaistuu tällä hetkellä nopeammin kuin länsimaalaistuu.

Youthquake  -miten niin kun maailman vahvin väestötrendi on ikääntyminen

Vahvimpia megatrendejä maailmassa on se, että väestö kasvaa ja ikääntyy. Näin on totta Aasiassakin. Tästä huolimatta Aasia on nuorten maanosa. Massiivinen määrä nuoria tulee globaalisti muuttamaan perinteiset asenteet ja kulutuskäyttäytymismallit.

Aasian Youthquake tulee vaikuttamaan koko maailmaan. Yksin Kiinassa vuoteen 2015 mennessä on 500 miljoonaa nuorta, Intian väestöstä yli 40% on alle 15 -vuotiaita. Nuoret kantavat enemmän unelmia kuin muistoja. Aivan uudenlainen ja kiihtyvä nuorisokulttuurien nousu on vahvempaa Aasiassa kuin USAssa. Nuorisokulttuureihin myös sekoittuvat sulassa sovussa läntiset ja aasialaiset vaikutteet. Nuoret aasialaiset ovat taatusti varakkaamia, itsetietoisempia, vaativampia kuin koskaan ja tavoittelevat parhaita brändejä hanakammin kuin vanhempansa. Myös markkinoijan kannattaa miettiä: mitä aasialaista meillä on tarjota nuorillemme ja miten me valmistaudumme aasialaiseen Youthquakeen?

Jaa kirjanmerkki
VN:F [1.7.7_1013]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
 

MECin näkökulma myymälämarkkinointiin

kuva: Tommi Holmgren

Viime perjantain (29.1.2010) Marmaissa Mattias Erkkilä kirjoittaa myymälänäkyvyydestä mediana. MEC kommentoi mediatoimiston näkökulmasta asiaa. Ohessa linkit kirjoituksiin.

Jaa kirjanmerkki
VN:F [1.7.7_1013]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)
 

You have 27 new friend requests

kuva: Tommi Holmgren

Markkinointijohtajalla on monta wannabe-kaveria. Keräsin kynällä ja paperilla listan markkinoilta löytyvistä palveluntarjoajista. Nopeasti keksin niitä 27 eri kategoriassa. Nykypäivän markkinoinnin asiantuntijoiden pelikenttä on levällään. Markkinointijohtajan ajasta tappelee niin monta tekijää, ja tuskin kenellekkään on ihan selvää mitä kukin “kaveri” tekee.

    En kiistä eri funktioiden tarpeellisuutta. Sen sijaan väitän, että markkinointitoimiala on jäänyt luvuille kyvyssään toimia yhdessä asiakkaan myynnin kasvattamiseksi. Ainoa, joka voi saada orkesterin toimimaan parhaalla tavalla on asiakas itse.

    Jotta pakka pysyy kasassa ja johtajan aikaa riittää muuhunkin kuin kumppaneiden kanssa palaveeraamiseen, pitäisi löytää muutama luotettava toimija, “strateginen kumppani”. En usko, että se rooli kuuluu itseoikeutetusti yhdellekään nykyiselle toimijalle, vaan koko kentän tulee muuttua.

    Ehkäpä kuvion voisi järjestellä uudelleen niin, että asiakkaalla on Kolme Kaveria, joilla taas itsellään on lisää hyviä kavereita. Tässä oma näkemykseni Kolmen Kaverin rooleista:

    1) NÄKIJÄ
    Yksi auttaa markkinointijohtajaa (ja muuta johtoryhmää) bisneksen kehittämisessä. Tärkeää huomata, että kyse ei ole markkinoinnin kehittämisestä, vaan bisneksen. Välineinään toimijalla on brändin kehittäminen asiakasymmärryksen avulla, palvelumuotoilu, konseptointi, trendit, miljoonat ideat ja asiakkaan “ärsyttäminen” oikealla tavalla. Näkijä uskaltaa olla agitaattori, jos sitä vaaditaan. Näkijän roolissa tarvitaan asiakkaan toimialan logiikoiden ymmärrystä, haastamista ja todella hyvää dialogia asiakkaan kanssa.

    2) TEKIJÄ
    Seuraaava vastaa markkinoinnin ja mainoskampanjoiden kustannustehokkaasta toteuttamisesta. Tässä vaaditaan huippuunsa hiottuja prosesseja ja kenties jopa muilta toimialoilta tuttua offshore-tuotantoa. Samasta paketista saa niin mainokset kuin mediankin. Tarvitseeko niitä oikeasti tehdä erillään?

    3) MITTAAJA
    Kolmas mittaa ja raportoi väsymättä. Olkoon kyse (sosiaalisista) medioista, klikeistä, mainonnan toimivuudesta, imagosta, kampanjoista, tuloksellisuudesta, webbikaupan mittareista tai mistä vaan. Tämä Kaveri mittaa kaiken, ja on aina objektiivinen. Lopetaan turha selittely siitä, että mediavalinta oli huono tai bannerissa logo näkyi vasata viiden sekunnin jälkeen. Parempi että sen kertoo joku muu kuin tekijä itse.

    Tämä Kolmen Kaverin malli juontaa juurensa siitä, että kaikki kolme tekemistä ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja vaativat erilaista osaamista, johtamista sekä yrityskulttuuria. Kyseenalaistan niiden sopimisen saman katon alle. Jokainen Kolmesta Kaverista tarvitsee itselleen hyviä kumppaneita ja alihankkijoita tehdäkseen työnsä ammattitaidolla. Uskon, että tällainen yhteispeli voidaan vielä joskus oppia.

    Mikä on sitten markkinointijohtajan rooli tässä kuviossa? Pitääkö markkinointijohtajan olla maailman paras bisneksen kehittäjä? Vai visionääri? Vai tuntea mittaamisen päivän trendit?

    Sanoisin, että nykypäivän markkinointijohtajan tehtävä on olla oman bisneksensä paras tuntija, pitää brändin kehitys tiukassa ohjauksessa ja löytää parhaat ammattilaiset auttamaan yrityksen myynnin kasvattamisessa. Markkinointijohtaja on orkesterinjohtaja, joka johtaa vuoropuhelua Näkijän, Tekijän ja Mittaajan kesken yrityksen hyötyjen maksimoimiseksi.

    Jaa kirjanmerkki
    VN:F [1.7.7_1013]
    Rating: 5.0/5 (2 votes cast)
     

    Aiheuttaako pakkaus jatkotoimenpiteitä?

    kuva: Tommi Holmgren

    Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt miksi etenkin kotimaassa sitä kaikista ilmeisintä yrityksen omaa mediaa, pakkausta, hyödynnetään huonosti markkinoinnissa. Harva pakkaus aktivoi kuluttajaa toimimaan. Nyt silmiin osui pakkaus, josta iloitsin kahdellakin tavalla: ensinnäkin sen sisältö oli maistuvaa, mutta myös pakkaus itsessään sisälsi jotain itselleni ennennäkemätöntä.

    IMG_8394Oheinen kuva on australialaisen Yalumba The Y Series -valkkaripullon takaetiketistä (Alkosta vajaan kympin). Se sisältää helposti repäistävän muistilapun, joka muistuttaa minua seuraavan kerran päätöksenton hetkellä. Idea on yksinkertaisuudessaan nerokas, koska siinä on tunnistettu viinin ostokäyttäytymisen kannalta olennaisia oston esteitä: muistaminen ja valinnan vaikeus laajasta tarjonnasta.

    Parhaimmillaan repäistävä etiketti olisi esimerkiksi ravintolassa, jossa pöytään kannettu viini maittaa. Nautiskelija ottaa etiketistä palan mukaan ja kaivaa sen seuraavan kerran hyllyn edessä taas esiin. Yalumba kiittää.

    Pakkaukset tulevat varmasti “medioitumaan” (tuskin on mikään sana) entistä enemmän. Esimerkkinä oman median tuotteistuksesta maksulliseksi mainospaikaksi ovat vaikkapa huoltoasemien tankkauspisteet. Mikä estää saman ajattelun esimerkiksi päivittäistavarakaupan tuotteissa isojen, useita kategorioita kattavien toimijoiden sisäisesti. Naisille suunnattuihin muropaketteihin saman konsernin lastenruokamainoksia ja niin edelleen…

    Yhtenä syynä heikkoon hyödyntämiseen voi pitää markkinointiviestinnän kampanjoihin perustuvaa suunnittelua. Isotkin brändit tekevät “tempauksia” joiden ohella pitkäjänteinen työ jää vain korupuheiksi slideille. Tempauksia tehdessä unohtuu oman median johdonmukainen hyödyntäminen, koska pakkausmuutokset ovat aikaavieviä. Uskon kuitenkin, että sosiaalisen median vauhdittama ajattelun muutos kohti jatkuvaa vuorovaikutusta kuluttajan kanssa tuo uusia tuulia myös pakkaussuunnitteluun. Jos isot panostukset on käytetty esimerkiksi yrityksen oman yhteisön luomiseen ja sen mainostamiseen, olisi ihan kohtuullista kertoa siitä ainakin tuotteen käyttäjille. Eikö totta?

    Jaa kirjanmerkki
    VN:F [1.7.7_1013]
    Rating: 0.0/5 (0 votes cast)