Parhaimpia esimerkkejä onnistuneesta tämän tyyppisestä palvelusta Suomessa on Eat.fi. Palvelu on toiminut webissä pitkään ja mobiilisti vuoden päivät. Sivusto eat.fi on ehtinyt tuplata kävijämääränsä vuoden sisään ja tavoittaa 25 000 eri kävijää viikossa.

Mobiili sijaintipalvelu Foursquare on kätevä tapa ilmoittaa kavereille oma sijainti kaupungilla sosiaalisiin medioihin. Tämän on ymmärtänyt myös muutamat brändit & mediat. Esimerkiksi  New York Times päivittää ajankohtaisia tapahtumia kaupungilta myös Foursquaressa.

Muita mielenkiintoisia tämän tyyppisiä esimerkkejä maailmalta ovat Unlike & Nike True City mobiili iPhone-aplikaatiot.

Näissä paveluissa voi tutustua suurkaupunkien urbaanin kulttuuriin, ravintoloihin, tapahtumiin & kauppoihin  mobiilisti karttapalvelussa. Eurooppalaisista suurkaupungeista listalla on ainakin Lontoo, Berliini, Pariisi, Milano,  Amsterdam,  Barcelona ja Kööpenhamina. Olennaista näissä palveluissa on se, että kuluttaja voi rakentaa oman kaupunkikiertueen mieleisempien kohteiden mukaan ja jakaa sen sosiaalisiin medioihin. Suosikkikohteet voivat pohjautua muiden käyttäjien  tai palveluihin mukaan otettuja kaupungin vaikuttajien arviointeihin. Välttyäkseen suuremmilta puhelinlaskuista matkustellessa ainakin Unlikesta voi ladata  kaupunkikiertueen offline sisältönä puhelimeensa.

Mobiilipaikannukseen perustuva osallistuminen Suomalaisille brändeille edustaa uudenlaista lähestymistapaa digitaalisessa markkinointiviestinnässä. USA:ssa vuonna 2009  TOP100 brändien keskuudessa tehty engagement db tutkimus osoittaa, että aktiivinen osallistuminen ja läsnäolo sosiaalisissa medioissa luo edellytyksiä tulevaisuuden menestyjille myös taloudellisesti.

Lähde:  Engagement db report 2009,  http://www.engagementdb.com

Nyt Forrester on päivittänyt portaita ja lisännyt sinne uuden segmentin “Conversationalists”. Se tarkoittaa ihmisiä, jotka päivittävät statuksensa useammin kuin kerran viiikossa Facebookin, Twitterin tai Foursquaren kaltaisilla työkaluilla. Myös profilointityökalun taustalla on uutta tutkimusdataa. Kannattaa käydä tutustumassa. Suomesta ei edelleenkään ole omaa dataa, mutta esimerkiksi Ruotsi on jo mukana.

Jos koko printin osuutta katsellaan sanomalehdet+aikakauslehdet kokonaisuutena, niin se on vielä askeleen edellä mobiilisurffausta (8,9h/viikko).

Euroopanlaajuisessa tutkimuksessa 15 000 tutkitusta henkilöstä kuitenkin vain 2100 myönsi olevansa mobiilinetin käyttäjä. Kohderyhmissä on isoja eroja. Esimerkiksi 16-24 vuotiaista 43% kertoo käyttävänsä mobiilinettiä ja 25-34 vuotiaissa vastaava luku on 25%. Maakohtaisia eroja tutkimuksesta ei löydy.

Näiden lukujen myötä, ja ennen pitkää myös Suomessa käyntiin saatavan mobiilisaittien kävijämittauksen myötä mobiilista tulee väistämättä olennainen osa mediamixiä. Sitä ollaankin jo odoteltu (ja lupailtu)!

Tasan neljä vuotta sitten Spiegel kirjoitti tarinan siitä, miten Manhattanin valtaeliitti valmistautuu Kiinan maailmanherruusasemaan.

Viimeistään vuonna 2040, todennäköisesti paljon aiemmin, Kiina tulee ohittamaan USA:n taloudellisesti ja poliittisesti.

Manhattanilla perustetaan kovaa vauhtia mandariinin kiinankielisiä lastentarhoja ja yksityisten koulujen mandariininkieliluokkia.

Kotiin otetaan kiinalaiset kodin- ja lastenhoitajat ja lapsille opetetaan ennen engalnninkielisiä aakkosia kiinalaiset aakkoset. Näin valtaeliitti varmistaa sen, että myös heidän lapsensa ovat tulevaisuuden valtaeliittiä kun Kiina ottaa maailmanherruuden.

Suomessakin Aasia on jo tullut kotiin, ei vain kylään

Helsingissä avattiin neljännen kerran Kiinalainen Uusi Vuosi -Tiikerin vuosi ja neljä vuotta myöhemmin kuin Manhattanin eliitti on helsinkiläinen eliitti alkanut varmistaa omien jälkeläistensä valta-asemaa. Helsinkiinkin on avattu mandariininkielinen lastentarha. Aasia tulee kotiin: lapset opiskelevat kiinankieltä, adptiolapsista iso osa tulee Aasiasta, keittiö aasialaistuu, matkustaminen Aasiaan lisääntyy ja aasialaiset turistit kansoittavat Euroopan, töitä ja tehtaita siirtyy kiihtyvällä vauhdilla Aasiaan. Maailma aasialaistuu tällä hetkellä nopeammin kuin länsimaalaistuu.

Youthquake  -miten niin kun maailman vahvin väestötrendi on ikääntyminen

Vahvimpia megatrendejä maailmassa on se, että väestö kasvaa ja ikääntyy. Näin on totta Aasiassakin. Tästä huolimatta Aasia on nuorten maanosa. Massiivinen määrä nuoria tulee globaalisti muuttamaan perinteiset asenteet ja kulutuskäyttäytymismallit.

Aasian Youthquake tulee vaikuttamaan koko maailmaan. Yksin Kiinassa vuoteen 2015 mennessä on 500 miljoonaa nuorta, Intian väestöstä yli 40% on alle 15 -vuotiaita. Nuoret kantavat enemmän unelmia kuin muistoja. Aivan uudenlainen ja kiihtyvä nuorisokulttuurien nousu on vahvempaa Aasiassa kuin USAssa. Nuorisokulttuureihin myös sekoittuvat sulassa sovussa läntiset ja aasialaiset vaikutteet. Nuoret aasialaiset ovat taatusti varakkaamia, itsetietoisempia, vaativampia kuin koskaan ja tavoittelevat parhaita brändejä hanakammin kuin vanhempansa. Myös markkinoijan kannattaa miettiä: mitä aasialaista meillä on tarjota nuorillemme ja miten me valmistaudumme aasialaiseen Youthquakeen?

Huono tai vanha patja, selkäkivut ja muutto uuteen asuntoon ovat tyypillisimmät syyt hankkia uusi sänky. Mm. tämä asia selvisi, kun MEC selvitti Unikulmalle, millainen on kuluttajien sängyn tai patjan ostoprosessi. Sitä selvitettiin ryhmäkeskustelulla ja kyselyllä 512 henkilölle, jotka olivat ostaneet tai aikoivat ostaa tuotteen kahden vuoden kuluessa.

“Tarve parantaa markkinoinnin ja myynnin tuottavuutta katteiden pienentyessä sekä halu palvella asiakkaitamme entistä paremmin olivat tärkeimmät syyt selvittää todellisten kuluttajien käyttäytymistä”, kertoo Unikulman toimitusjohtaja Vesa Tuominen. Unikulma valmistaa ainoana maailmassa yksilöllisesti räätälöityjä patjoja. Sillä on 15 myymälää Suomessa, kaksi Balttiassa ja yksi Dubaissa.

Koska tutkimukseen rekrytoitiin kaikkien yritysten asiakkaita, saatiin selville, miten Unikulma pärjää ostamisen eri vaiheissa suhteessa kilpailijoihinsa. Erityisen mielenkiintoista oli nähdä, mitkä yritykset saivat parhaiten houkuteltua kiinnostuneet myymälöihin ja toisaalta, ketkä “konvertoivat” myymälässäkävijät parhaiten ostajiksi.

Ostoprosessitutkimuksessa selvitetään, miten kyseisen tuotteen ostajat päätyvät ostamaan tai hylkäämään jokin vaihtoehdon. Tutkimukseen rekrytoidaan niin oman yrityksen tuotteen kuin kilpailijoidenkin asiakkaita. Se antaa konkreetisen pohjan kehittää brändiä, markkinointia, myyntiä ja tuotteita. Esimerkiksi tutkimuksella saadaan selville:

• mikä saa kuluttajan ostoprosessin käynnistymään
• mistä asiakas saa tietoa tuotteesta
• mikä on verkon ja esimerkiksi sosiaalisten medioiden rooli
• miten harkintaryhmä muodostuu
• millaisia ovat perheenjäsenten roolit
• mikä saa tutustumaan tarkemmin ja menemään myymälöihin
• mikä saa hylkäämään
• millä perusteella ostopäätös tehdään
• missä ja miten päätös tehdään

Ostoprosessitutkimus antaa konkreettisen kuvauksen siitä, kuinka asiakkaat tekevät valintoja ostavat – sinun yritykseltäsi tai kilpailijoiltasi. Siksi se tarjoaa yksinkertaisen ja konkreettisen pohjan myynnin kehittämiselle. Tutkimus onnistuu muutamassa viikossa.

Uskon, että suhtautuminen asiakastarpeiden ymmärtämiseen kertoo välillisesti koko organisaation kulttuurista. Suorittavat organisaatiot tarjoavat palveluita asiakkaille omilla ehdoillaan, mutta asiakastarpeista kiinnostuneet ovat uteliaita oppimaan ja ketteriä reagoimaan uusiin tarpeisiin.  Tässä väline organisaation ketteryyden pika-analyysiin. Se toiminee myös toisinpäin: jatkuva asiakastarpeiden tutkiminen luo pohjan organisaation kettereyydelle.

Kuluttajien kokeiltavaksi halutaan yhä enemmän erilaisia näytteitä ja maistiaisia. Niitä pulpahtaa lehtien välistä, työnnetään ohikulkijoiden käteen aamuliikenteessä tai niillä houkutellaan kuluttajia pysähtymään viikonloppuostosten lomassa supermarketeissa.  Päivittäistavaroiden ollessa kyseessä – puhumattakaan impulssituotteista – sitä parempi mitä lähempänä maistatus ja kassakone ovat toisiaan.

Kaupan sisällä tapahtuvien promootioiden toimivuus onkin usein selvästi luettavissa kassanauhoista päivän päätyttyä, mutta promootioiden vaikutusta myyntiin pidemmällä aikavälillä ei yleensä seurata, eikä asiaa ole aiemmin myöskään tarkemmin tutkittu.

Tuore tutkimus osoittaa, että maistiaiset tai näytejakelut myymälöissä edistävät myyntiä myös pitkällä tähtäimellä.

Uusi Amerikassa toteutettu tutkimus “Report on In-store Sampling Effectiveness” (raportti myymälänäytejakelun tehokkuudesta) osoittaa, että promootioiden positiiviset vaikutukset ulottuvat myös pitkälle aktivoinnin jälkeen. Tutkimuksen toteutti Knowledge Networks–PDI instituutti.

Tulokset osoittavat selvästi, että oli sitten kyseessä uuden tuotteen lanseeraus, uusi makuvariaatio tai jo etabloitunut tuotemerkki, kasvaa kuluttajien ostohalukkuus, ei vain näytejakelupäivänä vaan jopa 20 viikkoa tuotekohtaamisen jälkeen. Myymäläpromootioilla saadaan myös uusia tuotteen käyttäjiä ja ne selvästi lisäävät uusintaostoja.

Lisäksi selvityksestä kävi ilmi, että myynti kasvoi tuotteen muissakin varianteissa tai emobrändissä, ilman että näitä oli tuotu esille myymäläkampanjoinnissa. Lisätietoja tutkimuksesta löytyy: In-Store Sampling RISE_Study_Release_0809.

Tutkimuksen tulokset ovat hyvin rohkaisevia. Asia kiinnostanee niin tuotteiden markkinoijia  kuin myös kauppiaita, hakevat jatkuvasti keinoja kasvattaa ostokoria ja päästä lähelle kuluttajaa. Kuluttajakäyttäytymisen ymmärtäminen ja myymälä-aktivointien tulosten seuranta tuo keinoja kehittää tuotteen ja kuluttajan kohtaamisia edelleen.

Edellä mainitun raportin sekä oman käytännön kokemuksemme myötä ei voi kuin lämpimästi suositella erilaisten promootioiden liittämistä markkinointistrategioiden toteutusvalikkoon. Ne tulisi nähdä kampanjoiden kustannustehokkaina, kuluttajaa hyvin aktivoivana ja myyntiä mitattavalla tavalla lisäävänä osana.

Kiinnostuitko? Haluatko lisätietoa? Ota Yhteyttä!