Blogin avaukseksi HS on tehnyt videon (alla), jossa esitellään nykyistä sähköistä kenttää sekä ehkä mielenkiintoisimpana kokonaisuutena näytetään Linja Designin näkemys tulevaisuuden sähköisestä lehdestä.

Tulevaisuuden sähköisessä lehdessä mielestäni eniten esillä oli se, että sisältö päivittyy nykyistä HS.fi palvelua huomattavasti vauhdikkaammin, eikä ainoastaan uusien artikkelien osalta. Olemassa olevia artikkeleita täydennetään tekstin lisäksi myös videoina ja kuvina. Linja Designin näkemyksessä tähän yhdistyi vielä hyvin Applen Cover Flow -henkinen tapa selata sisältöjä. Joku voisi kutsua sitä jopa suoraksi kopioksi…

Linja on ottanut suunnittelun lähtökohdaksi kolme havaintoa sanomalehden lukemisesta:

• Sanomalehti on kokonaisena julkaistava uutispaketti
• Sanomalehtimäiset taitetut näkymät, joissa on useita artikkeleita
• Palsta on sanomalehden ydinelementti

Lopputulos ei mielestäni ole paljon nykyistä digitaalista näköislehteä kummempi (paitsi että siihen on lisätty artikkelin jakomahdollisuudet) ja vähän silmänruokaa, joka sekin on kopioitu muualta. Pieleen mennään mielestäni siinä, että suunnittelun lähtökohta on niin vahva luottamus nykyisen lehden formaattiin.

En usko, että nettinatiivien sukupolvella (eli tulevaisuuden lukijoilla) on tällaista rajoitetta ajatuksissaan. Lähtökohdaksi olisi pitänyt sen sijaan ottaa tällaisille kohderyhmille tutummat tavat lukea ja vuorovaikuttaa. Tällaisia on esimerkiksi sähköposti, RSS-syötteet sekä Facebook-henkiset minifeedit, blogit ja niin edelleen. Tälle porukalle paperilehden käyttökokemuksen pieni päivitys sähköiseen maailmaan tuntuu lähinnä naurettavalta.

Arvostan Hesarin asennetta ja halua kehittää lehteä kuluttajien haluamaan suuntaan. Aloituksen perusteella tekijät ovat liian jumissa omassa lehti-maailmassaan keksiäkseen jotain oikeasti mullistavaa. Toivottavasti tilanne muuttuu HS Next -blogin kehittyessä.

Jos koko printin osuutta katsellaan sanomalehdet+aikakauslehdet kokonaisuutena, niin se on vielä askeleen edellä mobiilisurffausta (8,9h/viikko).

Euroopanlaajuisessa tutkimuksessa 15 000 tutkitusta henkilöstä kuitenkin vain 2100 myönsi olevansa mobiilinetin käyttäjä. Kohderyhmissä on isoja eroja. Esimerkiksi 16-24 vuotiaista 43% kertoo käyttävänsä mobiilinettiä ja 25-34 vuotiaissa vastaava luku on 25%. Maakohtaisia eroja tutkimuksesta ei löydy.

Näiden lukujen myötä, ja ennen pitkää myös Suomessa käyntiin saatavan mobiilisaittien kävijämittauksen myötä mobiilista tulee väistämättä olennainen osa mediamixiä. Sitä ollaankin jo odoteltu (ja lupailtu)!

Tasan neljä vuotta sitten Spiegel kirjoitti tarinan siitä, miten Manhattanin valtaeliitti valmistautuu Kiinan maailmanherruusasemaan.

Viimeistään vuonna 2040, todennäköisesti paljon aiemmin, Kiina tulee ohittamaan USA:n taloudellisesti ja poliittisesti.

Manhattanilla perustetaan kovaa vauhtia mandariinin kiinankielisiä lastentarhoja ja yksityisten koulujen mandariininkieliluokkia.

Kotiin otetaan kiinalaiset kodin- ja lastenhoitajat ja lapsille opetetaan ennen engalnninkielisiä aakkosia kiinalaiset aakkoset. Näin valtaeliitti varmistaa sen, että myös heidän lapsensa ovat tulevaisuuden valtaeliittiä kun Kiina ottaa maailmanherruuden.

Suomessakin Aasia on jo tullut kotiin, ei vain kylään

Helsingissä avattiin neljännen kerran Kiinalainen Uusi Vuosi -Tiikerin vuosi ja neljä vuotta myöhemmin kuin Manhattanin eliitti on helsinkiläinen eliitti alkanut varmistaa omien jälkeläistensä valta-asemaa. Helsinkiinkin on avattu mandariininkielinen lastentarha. Aasia tulee kotiin: lapset opiskelevat kiinankieltä, adptiolapsista iso osa tulee Aasiasta, keittiö aasialaistuu, matkustaminen Aasiaan lisääntyy ja aasialaiset turistit kansoittavat Euroopan, töitä ja tehtaita siirtyy kiihtyvällä vauhdilla Aasiaan. Maailma aasialaistuu tällä hetkellä nopeammin kuin länsimaalaistuu.

Youthquake  -miten niin kun maailman vahvin väestötrendi on ikääntyminen

Vahvimpia megatrendejä maailmassa on se, että väestö kasvaa ja ikääntyy. Näin on totta Aasiassakin. Tästä huolimatta Aasia on nuorten maanosa. Massiivinen määrä nuoria tulee globaalisti muuttamaan perinteiset asenteet ja kulutuskäyttäytymismallit.

Aasian Youthquake tulee vaikuttamaan koko maailmaan. Yksin Kiinassa vuoteen 2015 mennessä on 500 miljoonaa nuorta, Intian väestöstä yli 40% on alle 15 -vuotiaita. Nuoret kantavat enemmän unelmia kuin muistoja. Aivan uudenlainen ja kiihtyvä nuorisokulttuurien nousu on vahvempaa Aasiassa kuin USAssa. Nuorisokulttuureihin myös sekoittuvat sulassa sovussa läntiset ja aasialaiset vaikutteet. Nuoret aasialaiset ovat taatusti varakkaamia, itsetietoisempia, vaativampia kuin koskaan ja tavoittelevat parhaita brändejä hanakammin kuin vanhempansa. Myös markkinoijan kannattaa miettiä: mitä aasialaista meillä on tarjota nuorillemme ja miten me valmistaudumme aasialaiseen Youthquakeen?

Leaf rakentaa MEC:n kanssa verkkonäkyvyyttä monipuolisesti ja pitkäkestoisilla toimenpiteillä. Tervemedian kanssa toteutettava yhteistyö on uudenlainen tapa kertoa kuluttajille Jenkin kohdalla ksylitolin terveysvaikutuksista siinä tilanteessa, kun kuluttaja tietoa haluaa ja etsii. Tällainen yhteistyö mahdollistaa myös brändiviestinnän uudella tavalla ja vahvistaa Jenkin ykkösasemaa ksylitolin puolestapuhujana Suomessa. Jenkin ksylitol-viesti on nyt vahvasti esillä suun ja hampaiden terveyteen littyvien verkkosisältöjen yhteydessä.

Sisältöyhteistyö-mediaksi on valittu parhaiten kohderyhmää tavoittavat Tervemedian kuluttajasivustot.

Tervemediat (tohtori.fi, poliklinikka.fi, helistin.fi, huoltamo.fi, kimallus.fi) tavoittaa noin 300 000 eri terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostunutta kävijää viikkottain.

Yhteistyö on rakennettu yhteistyössä Verkossamedian & Coronaria Oy:n kanssa. Kanavien sisällön tuottamisesta yhteistyössä Coronarian kanssa on vastannut ksylitoltiedottaja Marjatta Sandström Leafilta. Sivustoilla on mahdollista myös osallistua keskusteluun tai jättää Marjatalle kysymyksiä.

Suorat linkit kanaviin:

• tohtori.fi – SUUKLINIKKA
• poliklinikka.fi – Suukanava
• helistin.fi – LASTEN SUUN TERVEYS
• huoltamo.fi – Hammasvarikko
• kimallus.fi – KAUNIS SUU

Sisältö on räätälöity kunkin median kohderyhmää puhuttelevaksi. Yhteistyötä tuetaan display- (bannerimainoksilla) ja hakusanamainonnalla.

Laajan, asiantuntevan ja  monipuolisen verkkosisällön tuotanto vaatii eri alan asiantuntijoita. Leafin Marjatan Sandrstömin lisäksi Coronarian puolelta on sisällön tuotantoon on osallistunut mm. hammaslääkäreitä, farmaseutteja ja yleislääkäreitä.

Verkossa kuluttaja ei tyydy vain staattiseen sisältöön. Jenkki ksylitol-kanavissa sisältöä vaihdetaan ja päivitetään viikottain. Kuluttaja voi myös kommentoida tai kysyä asiantuntijalta henkilökohtaisesti suun terveyttä ja hampaiden hoitoa koskevia kysymyksiä.

8.-14.2.2010 vietetään Ksylitoliviikkoa, joka on hammasterveyden tärkeyttä painottava teemaviikko.

Jos tuonpuoleiseen sijoittuva fantasiapeli kolahtaa niin salaisia koodeja löytyy kuusi kappaletta. Kaikki koodit keräämällä käyttäjä palkitaan. Happy hunting. EA:n julkaisema Dante’s Inferno löytyy jo kaupoista. Kun kohderyhmänä ovat paljon pelaavat ja tietokoneella aikaa viettävät 20-30 vuotiaat miehet niin voisi sanoa että kiehtova ja hieno toteutus! Kirjoittamishetkellä peliaiheisilla keskustelualueilla ja blogeilla kuhistaan kampanjasta, joten kampanjan viraaliefekti on taattu. Internet-mainonta voi olla muutakin kuin perinteistä display-kampanjointia!

Kurkkaa lähdekoodi Gamespotista
Dante’s Inferno

Huono tai vanha patja, selkäkivut ja muutto uuteen asuntoon ovat tyypillisimmät syyt hankkia uusi sänky. Mm. tämä asia selvisi, kun MEC selvitti Unikulmalle, millainen on kuluttajien sängyn tai patjan ostoprosessi. Sitä selvitettiin ryhmäkeskustelulla ja kyselyllä 512 henkilölle, jotka olivat ostaneet tai aikoivat ostaa tuotteen kahden vuoden kuluessa.

“Tarve parantaa markkinoinnin ja myynnin tuottavuutta katteiden pienentyessä sekä halu palvella asiakkaitamme entistä paremmin olivat tärkeimmät syyt selvittää todellisten kuluttajien käyttäytymistä”, kertoo Unikulman toimitusjohtaja Vesa Tuominen. Unikulma valmistaa ainoana maailmassa yksilöllisesti räätälöityjä patjoja. Sillä on 15 myymälää Suomessa, kaksi Balttiassa ja yksi Dubaissa.

Koska tutkimukseen rekrytoitiin kaikkien yritysten asiakkaita, saatiin selville, miten Unikulma pärjää ostamisen eri vaiheissa suhteessa kilpailijoihinsa. Erityisen mielenkiintoista oli nähdä, mitkä yritykset saivat parhaiten houkuteltua kiinnostuneet myymälöihin ja toisaalta, ketkä “konvertoivat” myymälässäkävijät parhaiten ostajiksi.

Ostoprosessitutkimuksessa selvitetään, miten kyseisen tuotteen ostajat päätyvät ostamaan tai hylkäämään jokin vaihtoehdon. Tutkimukseen rekrytoidaan niin oman yrityksen tuotteen kuin kilpailijoidenkin asiakkaita. Se antaa konkreetisen pohjan kehittää brändiä, markkinointia, myyntiä ja tuotteita. Esimerkiksi tutkimuksella saadaan selville:

• mikä saa kuluttajan ostoprosessin käynnistymään
• mistä asiakas saa tietoa tuotteesta
• mikä on verkon ja esimerkiksi sosiaalisten medioiden rooli
• miten harkintaryhmä muodostuu
• millaisia ovat perheenjäsenten roolit
• mikä saa tutustumaan tarkemmin ja menemään myymälöihin
• mikä saa hylkäämään
• millä perusteella ostopäätös tehdään
• missä ja miten päätös tehdään

Ostoprosessitutkimus antaa konkreettisen kuvauksen siitä, kuinka asiakkaat tekevät valintoja ostavat – sinun yritykseltäsi tai kilpailijoiltasi. Siksi se tarjoaa yksinkertaisen ja konkreettisen pohjan myynnin kehittämiselle. Tutkimus onnistuu muutamassa viikossa.

En kiistä eri funktioiden tarpeellisuutta. Sen sijaan väitän, että markkinointitoimiala on jäänyt luvuille kyvyssään toimia yhdessä asiakkaan myynnin kasvattamiseksi. Ainoa, joka voi saada orkesterin toimimaan parhaalla tavalla on asiakas itse.

Jotta pakka pysyy kasassa ja johtajan aikaa riittää muuhunkin kuin kumppaneiden kanssa palaveeraamiseen, pitäisi löytää muutama luotettava toimija, “strateginen kumppani”. En usko, että se rooli kuuluu itseoikeutetusti yhdellekään nykyiselle toimijalle, vaan koko kentän tulee muuttua.

Ehkäpä kuvion voisi järjestellä uudelleen niin, että asiakkaalla on Kolme Kaveria, joilla taas itsellään on lisää hyviä kavereita. Tässä oma näkemykseni Kolmen Kaverin rooleista:

1) NÄKIJÄ
Yksi auttaa markkinointijohtajaa (ja muuta johtoryhmää) bisneksen kehittämisessä. Tärkeää huomata, että kyse ei ole markkinoinnin kehittämisestä, vaan bisneksen. Välineinään toimijalla on brändin kehittäminen asiakasymmärryksen avulla, palvelumuotoilu, konseptointi, trendit, miljoonat ideat ja asiakkaan “ärsyttäminen” oikealla tavalla. Näkijä uskaltaa olla agitaattori, jos sitä vaaditaan. Näkijän roolissa tarvitaan asiakkaan toimialan logiikoiden ymmärrystä, haastamista ja todella hyvää dialogia asiakkaan kanssa.

2) TEKIJÄ
Seuraaava vastaa markkinoinnin ja mainoskampanjoiden kustannustehokkaasta toteuttamisesta. Tässä vaaditaan huippuunsa hiottuja prosesseja ja kenties jopa muilta toimialoilta tuttua offshore-tuotantoa. Samasta paketista saa niin mainokset kuin mediankin. Tarvitseeko niitä oikeasti tehdä erillään?

3) MITTAAJA
Kolmas mittaa ja raportoi väsymättä. Olkoon kyse (sosiaalisista) medioista, klikeistä, mainonnan toimivuudesta, imagosta, kampanjoista, tuloksellisuudesta, webbikaupan mittareista tai mistä vaan. Tämä Kaveri mittaa kaiken, ja on aina objektiivinen. Lopetaan turha selittely siitä, että mediavalinta oli huono tai bannerissa logo näkyi vasata viiden sekunnin jälkeen. Parempi että sen kertoo joku muu kuin tekijä itse.

Tämä Kolmen Kaverin malli juontaa juurensa siitä, että kaikki kolme tekemistä ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja vaativat erilaista osaamista, johtamista sekä yrityskulttuuria. Kyseenalaistan niiden sopimisen saman katon alle. Jokainen Kolmesta Kaverista tarvitsee itselleen hyviä kumppaneita ja alihankkijoita tehdäkseen työnsä ammattitaidolla. Uskon, että tällainen yhteispeli voidaan vielä joskus oppia.

Mikä on sitten markkinointijohtajan rooli tässä kuviossa? Pitääkö markkinointijohtajan olla maailman paras bisneksen kehittäjä? Vai visionääri? Vai tuntea mittaamisen päivän trendit?

Sanoisin, että nykypäivän markkinointijohtajan tehtävä on olla oman bisneksensä paras tuntija, pitää brändin kehitys tiukassa ohjauksessa ja löytää parhaat ammattilaiset auttamaan yrityksen myynnin kasvattamisessa. Markkinointijohtaja on orkesterinjohtaja, joka johtaa vuoropuhelua Näkijän, Tekijän ja Mittaajan kesken yrityksen hyötyjen maksimoimiseksi.

Oheinen kuva on australialaisen Yalumba The Y Series -valkkaripullon takaetiketistä (Alkosta vajaan kympin). Se sisältää helposti repäistävän muistilapun, joka muistuttaa minua seuraavan kerran päätöksenton hetkellä. Idea on yksinkertaisuudessaan nerokas, koska siinä on tunnistettu viinin ostokäyttäytymisen kannalta olennaisia oston esteitä: muistaminen ja valinnan vaikeus laajasta tarjonnasta.

Parhaimmillaan repäistävä etiketti olisi esimerkiksi ravintolassa, jossa pöytään kannettu viini maittaa. Nautiskelija ottaa etiketistä palan mukaan ja kaivaa sen seuraavan kerran hyllyn edessä taas esiin. Yalumba kiittää.

Pakkaukset tulevat varmasti “medioitumaan” (tuskin on mikään sana) entistä enemmän. Esimerkkinä oman median tuotteistuksesta maksulliseksi mainospaikaksi ovat vaikkapa huoltoasemien tankkauspisteet. Mikä estää saman ajattelun esimerkiksi päivittäistavarakaupan tuotteissa isojen, useita kategorioita kattavien toimijoiden sisäisesti. Naisille suunnattuihin muropaketteihin saman konsernin lastenruokamainoksia ja niin edelleen…

Yhtenä syynä heikkoon hyödyntämiseen voi pitää markkinointiviestinnän kampanjoihin perustuvaa suunnittelua. Isotkin brändit tekevät “tempauksia” joiden ohella pitkäjänteinen työ jää vain korupuheiksi slideille. Tempauksia tehdessä unohtuu oman median johdonmukainen hyödyntäminen, koska pakkausmuutokset ovat aikaavieviä. Uskon kuitenkin, että sosiaalisen median vauhdittama ajattelun muutos kohti jatkuvaa vuorovaikutusta kuluttajan kanssa tuo uusia tuulia myös pakkaussuunnitteluun. Jos isot panostukset on käytetty esimerkiksi yrityksen oman yhteisön luomiseen ja sen mainostamiseen, olisi ihan kohtuullista kertoa siitä ainakin tuotteen käyttäjille. Eikö totta?

Tulen b2b markkinoinnin puolelta, takanani Nokia, Flander, Aldata ja Amadeus. Niitä yhdistää teknologia ja erottaa asiakkaiden toimialat. Kaikkia yhdistää myös se, että asiakassuhde on parhaimmillaan läheinen, eli palaute tulee suoraa ja henkilökohtaisesti.  Oikein käsiteltynä  vuorovaikutus tarjoaa mahdollisuuden asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittämiseen. Se vaatii myös sisua, koska palaute on välillä ärhäkkää.

Ala opetti ottamaan palautteen vastaan ja oppimaan siitä. Se myös pakotti myöntämään, että  oma rakas brändi ja toimintatavat kaipaa viilausta.  Parhaassa tapauksessa myös muu organisaatio oli valmis vuoropuheluun ja kehittämiseen  Tällainen kokemukseni oli Aldatalta. Takkiin on tarttunut paitsi hyviä kokemuksia, myös melkoista muutosvastarinnan kohtaamista.

Internet on tuonut vuorovaikutukseen uusia muotoja ja foorumeja. Markkinoijan kannalta tilanne on herkullinen. Se tarjoaa b2c markkinoijalle mahdollisuuden päästä asiakkaan lähelle. Brändin muotoutuminen on siirtynyt osittain kuluttajille ja siinäpä haaste.  Oikein suunniteltuna ja hoidettuna brändi pysyy kasassa ja tuottaa joukon puolestapuhujia ja lojaaleja ostajia. Tässä ehkä se missä voin auttaa.

Onnekkaana voin nyt työskennellä mahtavan kuluttajabrändin kanssa  - tässä puolestaan se, mistä voin oppia. Liityn myös sopivalla aikavälillä konsultteihimme, jotka auttavat asiakkaitamme tuottamaan asiakasvuorovaikutuksesta tehoa myyntiin.

As a marketingholic – odotan innolla odotan uusia kohtaamisia!